Häirintää? II

Paljon muutakin samankaltaista kuin mistä kerroin tämän aiheen ensimmäisessä postauksessa on sattunut: mies I love Korea -paidassa opiskelijaravintolassa; ruotsalaispiirteinen nainen bussissa päässään silmälasit, joiden kehykset olivat shintō-portin muotoiset ja aika varmasti sama nainen seuraavana tai sitä seuraavana päivänä kotiin palatessani kotitaloni pihalla puhelintaan tuijottaen (hyvin yleistä kohtaamieni epäilyttävien ihmisten kanssa); hyvin ”koukkunokkainen” mies ostamassa edessäni Tokmannilla jotain sopivasti eksoottista tupakkaa, jota hänelle yllätyksenä myytiin siellä; ”Mä otan AB:n!”, hyvin tietynnäköisen naistyöntekijän suusta hiljaisesti Synsamilla; ”zombiksi” tilanteen jälkeen epäilemäni naispuolinen S-marketin kassatyöntekijä, joka alkoi puhua töksähtäen kuitistani ennen kuin olin maininnut sen — ”Ei ollu ollenkaan?”, hän aloitti — palattuani maksamaan kuitistani puuttunut alennustuote itsepalvelukassavaikeuksien jälkeen (Hän ei voinut nähdä minua katsomassa sähköistä kuittia puhelimestani.)¹, tilannetta muistuttaneen kuvan tallentaminen Pinterestiini ja myöhemmin tietoisuuksilta vaikuttaneita miespuolisia bussikuskeja, jotka eivät kokeneet tarvetta katsoa näyttämääni matkalippua — ”Ei tarvi.”, yksi heistä sanoi; ehkä vähän liikaa kohtaamisia epäilyttävien listalle laittamieni ihmisryhmien edustajien kanssa, jotka vaikuttavat tietävän minusta, eivätkä tunnu olevan ensisijaisesti matkalle jonnekin muualle… (Voiko osa näistä olla saatananpalvojien suorittamia ”tehtäviä”?)

”Sananlevitykseni” on myös kohdannut vaikeuksia muuallakin kuin sähköpostiliikenteessä. Minut on esimerkiksi bannattu Redditistä. Voiko mielenterveysongelmista kärsivä aidosti loukkaantua neuvoistani? Sain enemmän myönteistä kuin kielteistä palautetta. Eikä kukaan esimerkiksi syyttänyt minua antisemitismistä. ”Valemaailman” ylläpitäminen ja julkisen keskustelun kontrollointi netissä mielenterveysongelmaiseksi tekeytymällä kuulostaisi aika oudolta kyllä myös… Epäilen joidenkin myös keränneen jakamiani blogini mainoslappusia pois postilaatikoista.

En pysty rekisteröitymään pakkotoisto.comin keskustelupalstalle: vahvistusviesti ei saavu sähköpostiini. Punkinfinland.netin keskustelupalstan moderaattorit eivät hyväksy viestejäni, joissa on blogini osoite. (Voiko olla synkkiä punkkareiden bileitä, joissa myydään sieluja? Heistä myöhemmin jäljelle jäänyt zombi — kauppasopimuksessa ehkä sovitaan eliniästä tai he pelaavat pelejä, joissa voi kuolla — menee sitten juttelemaan Sohvaperunat-tv-sarjasta Punk in Finlandille?) Facebook sulki tilini, kun postauksessani Kiusaajiani Nokialta 90–00-luvuilta ja mitä minulle tapahtui luki kiusaajieni nimet. WhatsApp-tilini suljettiin pari kertaa spämmäämisen vuoksi, mutta sain avattua sen uudelleen. En ole varma löytävätkö viestini aina perille nyt. Spämmääminen sillä tuo paljon vähemmän vierailijoita blogiini kuin aikaisemmin. Viber ja Signal eivät myöskään tunnu toimivan kunnolla. Ne eivät hyvin usein löydä numeroita, joiden voi olettaa olevan käytössä. Randomi.fi poisti ilmoitukseni, joissa oli mukana postaukseni parhaasta tavasta elää ja pelosta vapautumisesta. Vuodatus.net lukitsi tunnukseni. Blogissani siellä (otjkt.vuodatus.net) on lapsuuteni kiusaajieni koko nimet. Sähköpostini ulkomaisiin verkkokauppoihin tuntuvat nykyään löytävän perille. Bloggerin kävijälaskuri tuntuu minusta epäluotettavammalta kuin WordPressin: se on noussut noin sata kertaa enemmän parissa kokeessani. Badoo sulki profiilini sääntörikkomuksen vuoksi: olin levittänyt siellä blogini osoitetta. Viimeinen henkilö jolle viestitin ennen banneja oli ruotsalaisen näköinen ylipainoinen homo — hän oli varmaan rekisteröitynyt naisena, swaippaan kaikki oikealle — jolla oli voimaantumisaiheinen tatuointi. Badoo ja Bumble myös poistivat profiilikuvani, jossa oli Paras tapa elää -postaus. Olin laittanut sen deittiprofiileihini nähtyäni hiljattain pyörätuoliin joutuneen suomenruotsalaisen naisen profiilin. Pohdin voisiko se ehkäistä sellaisia onnettomuuksia. Vauva.fi poisti viestini, jossa oli Pelosta ja varmaan jostain muustakin vapautuminen -blogipostaukseni osittain, kun lähetin sen omalla nimelläni. Anonyymina lähetetty sama viesti sai olla siellä ainakin jonkin aikaa.

Ote päiväkirjastani:

”Juntti joka ei ’ota sitä ihan hyvin’. Sanot hänelle olevasi häntä kovempi toto-mies. Siinä isoimmassa toto-pelissä. Mutta tiedät kaiken hevosistakin. Ottaako hän sen hyvin? No ei ota. Ajaa vastaan mopolla kotinurkillasi ja kysyy vilpillisesti reittiä Kauniaisiin.”

¹ Päivitys 25.11.2023: On mahdollista, että hän näki minut kävelemässä takaisin tuote kädessä, muisti tilanteen, päätteli minun katsoneen kuittia, arvasi kumpi ongelma kuitissa oli ja oli nopea puhumaan.

Buddhalainen temppeli (Wat Arun) -palapeli Helsingin yliopiston opiskelijaravintolassa (16.10.2023)